Politiikka

Euroopan unionin ja Euroopan parlamentin politiikka määräytyvät pitkälti Euroopan unionin arvojen, tavoitteiden ja periaatteiden mukaan.

Euroopan unioni on saanut alkunsa talousyhteistyöstä, joten talouspolitiikka on edelleen tärkeä osa-alue EU:ssa. Euroopan unioni pyrkii tekemään yhteistyötä ympäristönsuojelun saralla. Se pyrkii edistämään luonnonsuojelua ja ehkäisemään ilmastonmuutoksen vaikutuksia.

Euroopan unionin arvojen mukaisesti Euroopan unioni pyrkii toimimaan niin, että se edistää kansalaisten hyvinvointia, turvallisuutta ja etuja. Se pyrkii pitämään Euroopan talouden vakaana ja kilpailukykyisenä muihin maailman maihin verrattuna. Sisäiset riidat halutaan ehkäistä. Ongelmat pyritään ratkaisemaan neuvottelemalla.

Kauppapolitiikka

Euroopan unionin sisällä ei tarvitse maksaa tullia. Myös useimpien kehitysmaiden tuonti on tullitonta tai tulleja on alennettu. Näin EU yrittää poistaa köyhyyttä. Euroopan unioni on saavuttanut merkittävän aseman kauppajärjestö WTO:ssa. Kauppasuhteita pidetään yllä erityisesti Välimeren maihin, Venäjälle, Yhdysvaltoihin ja Kiinaan. Euroopan unioni pyrkii kaikin tavoin edistämään jäsenvaltioidensa kauppasuhteita ja etuja. Jäsenmaat saavat sopia myös kahdenkeskisiä kauppasopimuksia muiden maiden kanssa, kunhan ne eivät ole ristiriidassa EU:n lakien ja sopimusten kanssa.

Talouspolitiikka

Euroopan unionin talouspolitiikan tavoitteena on vakaa ja hyvinvoiva euroalue. Yhteinen valuutta parantaa yritysten kilpailukykyä ja pitää maiden talouden vakaampana. Euroopan keskuspankki säätelee korkomarkkinoita ja pystyy hillitsemään hintojen nousua ja valuuttakursseja. Euroopan unioni maksaa jäsenvaltioille erilaisia tukia mm. kehittämishankkeita varten. Tukien tarkoitus on parantaa alueellista hyvinvointia ja jakaa vaurautta Euroopan köyhemmille alueille.

Maatalouspolitiikka

Euroopan maatalouspolitiikan tärkeimpänä tavoitteena on maaseudun kehittäminen. Euroopan unioni haluaa varmistaa maataloustuotannon koko Euroopan alueella. Elintarvikkeiden laatua, pakkausmerkintöjä ja kasvinsuojelua valvotaan. Tavoitteena on varmistaa, että joka puolella Eurooppaa tuotetaan turvallisia, puhtaita ja laadukkaita tuotteita ympäristöä kunnioittaen. Tehokas säännöstely rajoittaa ylituotantoa, mutta säilyttää valmiuden lisätä tuotantoa heti, kun sille on tarvetta.

Suomessa Euroopan unionin maatalouspolitiikasta puhutaan paljon. Kaikki ovat kuulleet EU-tuista ja direktiiveistä. Maatalouspolitiikka vaikuttaa suoraan ihmisten arkeen ja ruokapöytään. EU-tuki on suoraa rahallista tukea sellaisten alueiden maanviljelijöille, joissa viljan viljely ja karjan kasvatus ei ole yhtä kannattavaa kuin Keski-Euroopan viljavilla alueilla. Tukea voi saada myös kehityshankkeisiin, rakennushankkeisiin ja kerran tehtäviin sijoituksiin, joilla kehitetään maataloutta. Vaikka direktiivimääräyksiä usein ihmetellään, ne takaavat turvalliset ja laadukkaat tuotteet. Jokainen suomalainen kuluttaja saa olla iloinen siitä, että ruokapakettien kyljessä lukee tekstit aina suomeksi vaikka tuote olisi tuotu kaukomailta.

Ympäristöpolitiikka

Euroopan unionin ympäristövaatimukset ovat maailman tiukimpia. Euroopan unioni ottaa ympäristön ja luonnon suojelun tosissaan. Uhanalaisia lajeja ja niiden elinympäristöjä suojellaan. Luonnonvaroja halutaan käyttää tehokkaasti. Ympäristöpolitiikan tavoitteina on myös saada uusia keksintöjä ja kehittää yrityksiä toimimaan luontoa kunnioittaen. Ympäristöystävällisiä tuotteita ja toimintaa tuetaan. Energian säästöön kannustetaan. Kierrätystä lisätään.

Työllisyyspolitiikka

Työllisyyspolitiikka on noussut Euroopan unionin strategiassa tärkeään osaan. Talouden taantuman ja maailmanlaajuisen kaupan seurauksena työttömyys on Euroopassa lisääntynyt. Euroopan unioni pyrkii monella tavalla turvaamaan työpaikkojen säilymisen Euroopassa ja edistää työttömien työllistymistä. Koulutukseen ja tutkimukseen panostetaan. Talouden muutoksia yritetään ennakoida entistä paremmin. Euroopan unioni yrittää kaikin tavoin ratkaista maailman talouskriisin ja varmistaa, etteivät Euroopan jäsenvaltiot joutuisi enää rahavaikeuksiin.

Euroopan unionin tukitoimet ehkäisevät köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä. Euroopan unioni edistää työllisyyttä lisääviä toimenpiteitä. Hyviä eläkejärjestelmiä kannatetaan. Euroopan unioni säätää lakeja, jotka edistävät työntekijöiden oikeuksia. Unioni pyrkii ohjaamaan eri maiden sosiaaliturvajärjestelmiä toimiviksi. Työoloja ja työntekijöiden hyvinvointia parannetaan. Koulutusta tuetaan, jotta työntekijät pysyisivät ammattitaitoisina muuttuvassa maailmassa.

Euroopan unioni myöntää rahallista tukea koulutuksen ja tutkimuksen kehittämiseen. Taantuman aikana se avustaa julkisia rakennushankkeita, jotka työllistävät paljon ihmisiä. Kehitysrahasto tukee uusia keksintöjä ja ympäristöystävällisiä hankkeita. Ne parantavat eurooppalaista osaamista tulevaisuuden markkinoilla.

Turvallisuuspolitiikka

Euroopan unionin turvallisuuspolitiikka kohdistuu ensisijaisesti Euroopan sisäisiin asioihin. Euroopan unioni on perustanut yhteisen Euroopan poliisiviraston (Europol). Sen avulla eri maiden poliisilaitokset voivat tehdä yhteistyötä ja ratkaista kansainvälisiä rikoksia. Europol on erikoistunut erityisesti huumekaupan, laittoman maahanmuuton, ihmiskaupan ja rahanpesun estämiseen. Euroopan unionin jäsenmaiden oikeuslaitoksen, syyttäjien, tuomareiden ja poliisien yhteistyötä edistää Eurojust. Se keskittyy rajoja ylittävään järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Sen tavoitteena on saada rikokset mahdollisimman nopeasti oikeuden eteen.

Uutena keskustelunaiheena turvallisuuden saralla on yhteisen puolustuspolitiikan mahdollinen aloittaminen. Erityisesti terrorismin vastaista yhteistyötä suunnitellaan. Tavoitteena on luoda Euroopan unionille omat nopean toiminnan joukot, jotka voidaan lähettää rauhoittamaan kriisitilanteita. Nopean toiminnan joukot muodostuvat jäsenmaiden omien armeijoiden osastoista, joten kyse ei ole erillisestä ”euroarmeijasta”. Euroopan puolustusvirasto koordinoi yhteistyötä ja kehittää yhteensopivia asejärjestelmiä. Euroopan unioni lähettää joukkojaan erilaisiin rauhanturvaoperaatioihin.

Ulkopolitiikka

Aikaisemmin jokainen EU-maa vastasi yksin ulkopolitiikastaan. Valtioiden välisen yhteistyön lisääntyessä ja maailmanlaajuisten ongelmien edessä pienet eurooppalaiset maat saavat mielipiteensä paremmin esiin Euroopan unionin kautta. Siksi Lissabonin sopimuksessa lisättiin myös ulkopoliittista yhteistyötä. Euroopan unionille valittiin presidentti ja ulkoministeri, jotka voivat osallistua kansainvälisiin kokouksiin. Näin myös pienet maat saavat äänensä kuuluville maailman maiden joukossa. Ulkopolitiikassa Euroopan unioni jatkaa omien arvojensa linjalla. Kaikki ongelmat halutaan ratkaista neuvottelemalla. Euroopan unioni haluaa turvata rauhan ja välttää sotia.

Euroopan unionin yleiseen poliittiseen linjaukseen vaikuttavat eri maiden poliittiset suuntaukset sekä parlamenttiin valittujen edustajien politiikka. Myös yleinen maailman tilanne vaikuttaa siihen, mitä poliittisia ratkaisuja pidetään sillä hetkellä tärkeimpinä.